Mennään kalaan!

Lappu ovessa “Gone fishing” kertoo oikeastaan ytimekkäästi sen, kuinka rentouttava harrastus kalastus on. Kun ihminen asettaa itsensä kalastusmoodiin, ovat arkihuolet kaukana. Laiturin nokassa matoa uittavan ja kohon liikkeitä laiskasti tarkkailevan kalastajan ajatus saattaa seikkailla aivan toisissa sfääreissä. Ja mikäli keskittyminen herpaantuu, pieni poikkeama kohon liikkeissä vaatii koko huomion ja keskittymisen; olisiko siellä…

Jokainen onkivapaa kädessään pitänyt tietää tuon kutkuttavan tunteen. Ja kun sitten kiskaisee rannalle valtaisan, ehkä jopa viisitoistasenttisen kymmenen gramman painoisen punasilmäsärjen, on adrenaliiniryöppy huipussaan! Sitä isoa kannattaa pyydystää, vaikka ei saisikaan. Meissä kaikissa elää vielä entisaikojen metsästäjä-kalastaja, jolle kalastus saattoi olla elinehto.

Suosittu harrastus

Suomessa noin joka kolmas tai 30{9a5c3bdbc9bafc02a5446fd289cdda35476680ccc736072f1aa9263def1444d3} harrastaa kalastusta. Lukumääränä tämä tarkoittaa, että harrastajia on 1,6 miljoonaa. Lisäksi harrastus on hienoisessa kasvussa. Vuonna 2014 kalastettiin noin 29 miljoonaa kiloa kalaa Suomen vesistöistä, joista noin puolet oli haukea ja ahventa. Verkoilla pyydettiin noin 40 {9a5c3bdbc9bafc02a5446fd289cdda35476680ccc736072f1aa9263def1444d3} koko saalismäärästä, heittovavalla ja uistelulla saatiin noin 30 {9a5c3bdbc9bafc02a5446fd289cdda35476680ccc736072f1aa9263def1444d3}.

Kalastuksen merkitys entisaikoina oli merkittävä, koska kalastaa saattoi lähes ympäri vuoden. Kala oli merkittävä proteiinin ja muun ravinnon lähde. Asutus sijaitsi usein vesistöjen äärellä, kertoen näin kalastuksen merkityksestä. Vielä 1950 -luvulle kalastus oli merkittävä tapa hyödyntää luonnonvaroja ravintona.

Nykyään sen merkitys ei enää ole ravinnon hankinnassa niin merkityksellinen, mutta vapaa-ajan harrastuksena se on erittäin suosittu. Maamme on Euroopan vesistörikkain, joten kalastusta voi pitää osana suomalaista elämänmuotoa.

Virkistyskalastus

Virkistyskalastusta voi harrastaa aktiivisilla tai passiivisilla välineillä. Passiivisia välineitä ovat katiskat ja verkot, rysät sekä muut pyydykset. Aktiivisilla välineillä tapahtuvaa kalastusta kutsutaan urheilukalastukseksi. Urheilukalastusta harjoitetaan erilaisilla heittovälineillä, kuten virveleillä tai muilla vapavälineillä. Siinä yhdistyvät saaliinhimo sekä taito, vaikka joskus onkin sanottu, että urheilukalastus alkaa siitä, mihin saaliinhimo loppuu.

Kalastus on luvanvaraista toimintaa. Kaikkien 18 – 64-vuotiaiden kalastusta harrastavien tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Maksua ei tarvita, mikäli kalastetaan vain ongella tai pilkillä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhden henkilön kalastamaan lähes koko suomen alueella. Se ei kuitenkaan oikeuta kalastamaan vesialueilla, jotka ovat rauhoitettuja, tai erityiskohteissa, joihin tarvitaan erillinen lupa. Tällä hetkellä kalastonhoitomaksu on 39 euroa vuodessa. Maksun voi suorittaa nykytrendin mukaisesti vaikkapa verkossa.

Kalastonhoitomaksun lisäksi kalastajan tulee maksaa kalastuslupa, jonka voi lunastaa eri vesialueiden omistajilta. Kun lupa-asiat ovat kunnossa, on kalasaaliin määrä enää kalastajan taidoista ja kalaonnesta kiinni.

Kalastaa voi monella tavalla. Maksetun luvan puitteissa voi käyttää yhtä tai useampaa heittovapaa, vetouistella, onkia perinteisesti mato-ongella tai perhokalastaa. Verkkojen, katiskan, rysän ja muiden passiivisten pyydysten käyttö on myös sallittua, tosin viimemainittujen käyttö ei liene niin kovin urheilullista kalastusta. Yleisesti ottaen, passiivisilla pyydyksillä saadaan kuitenkin enemmän saalista kuin vapakalastuksella.

Mitä kalastetaan?

Kalansaaliin laatu riippuu paljolti siitä, missä kalastetaan. Yleisesti ottaen hauki ja ahven ovat tavallisimmat saaliskalat. Kuha lienee yksi halutuimmista saaliista, samoin siika. Kuha elelee lähinnä maamme etelä- ja keskiosien järvissä sekä Itämeren Saaristomerellä sekä Suomenlahdella. Siikaa puolestaan tavataan meillä koko maan vesistöissä ja merissä ja lajia myös viljellään ruokakalaksi.

Hauki, vesistöjemme ahnas petokala voi kasvaa jopa 35 kilon painoiseksi ja elää noin 30 vuotta. Suomessa todistettavasti suurin vangittu hauki painoi 18,8 kiloa ja hyvissä olosuhteissa haukikoiras saattaa kasvaa jopa 135 cm mittaiseksi. Hauki on ravintoketjun huipulla ja se käyttää ravinnokseen lähes kaikkea elävää. Hyönteiset, kalat ja linnunpoikaset sekä sammakot ovat vain osa hauen menyystä.